perjantai 31. elokuuta 2018

Matkalla herkkyyden hyväksymiseen



Jäsenen blogikirjoitus:

Matkalla herkkyyden hyväksymiseen

Herkkyys voi olla tuntematon alue, joka vasta tiedostamisen myötä virittää ajattelemaan omasta herkkyydestään myönteisesti. Herkkyyden kieltäminen tekee ison ja kipeän palan sydämeen tai ottaa palan jopa kokonaan pois.


Herkkyys on taitolaji. Herkkyys on kipeä silloin, kun sille ei anneta oikeutta olla olemassa. Ei ole vastausta siihen kysymykseen, olisiko elämä helpompaa ilman herkkyyttä. Mutta se on vastaus, että elämä helpottuu herkkyyden tunnistamisen ja hyväksymisen myötä. Se on hyväksymistä, että ei tarvitse muuttua, ei omien eikä toisten vaatimusten vuoksi. Silloin voi paremmin huolehtia omasta jaksamisestaan ja tarpeistaan kokonaisuutena. Itsensä tuntemaan oppiminen kestää läpi elämän. Se on matka, jolle lähdettyään ei voi enää palata lähtöpaikkaan. Se on oivalluksia ja riemun hetkiä, onnistumisia ja oppimista.

Kokeile kirjoittaa kirje itsellesi otsikolla Minun herkkyyteni. Kirjoita otsikon jälkeen, mitä tunnet ja ajattelet. Se kertoo siitä, kuinka suhtaudut itseesi ja herkkyyteesi.


Rakasta aidosti sitä ominta itseä ja voimaa, joka sinussa on. On niin monta tapaa olla herkkä, eikä ole yhtä oikeaa tapaa hyväksyä herkkyyttä. Herkkyys vahvistuu ja alkaa hehkua, kun ympärillä on ihmisiä, jotka hyväksyvät herkkyyden ja ymmärtävät sitä. Miksi et aloittaisi omalla tavallasi itsesi hyväksymisestä?

Minun herkkyyteni
Olen paljas ja suojassa.
Kerron itselleni totuuden tunteistani.
Kerron minulle, missä menee minun suojani ja voimani rajat.
Minä kerron, että on kipuja. Kerron että on voimaa.

Minun herkkyyteni, niin ihanan rakas ja haastava.


Raila

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti