perjantai 7. joulukuuta 2018

Aamulla metrossa


Jäsenen blogikirjoitus:

Aamulla metrossa

Arkiaamuisin kuljen työmatkani metrolla. Istun usein ajatuksissani: selaan kännykkää tai teen ristikoita. Aiemmin luin useasti kirjaa, mutta se on jäänyt. Ehkä kiihkeä arkirytmi vie pohjaa pitkäjänteiseltä keskittymiseltä. Sähköisiin viestintävälineisiin jää helposti koukkuun ja pelkkä omissa ajatuksissa olo tai oman itsen tutkiskelu jää vähemmälle. Yritän kyllä vähentää työmatkoilla facebookin tai iltapäivälehtien lukemista. Pää käy muutenkin ylikierroksilla päivän tapahtumista ja ympäristön ärsykkeistä.

Joskus katseeni harhailee ja jään seurailemaan metron matkustajia -heidän aamuoloaan. Kasvoilta ja kehon kielestä voi arvailla muiden tunteita. On ihmisiä, joilla on hymy huulilla –ihana aamu. Toisella on taas haukotus tulossa –olisin voinut vielä nukkua. Joskus huomaa, että vastapäätä olevalla on suru silmissä –mielen syövereissä voi olla huolia tai pettymyksiä surun lisäksi. Kuka tietää. Erityisherkkä, kun olen, tunnistan ihmisten kehonkielestä nuo tunteet.

Minusta heijastuu varmasti samat olotilat ja tunteet päivästä riippuen. Tavallisena aamunakin saatan olla jo työmatkan aikana niin päivän tehtävissä kiinni, etten huomaa ympäröivää maailmaa lainkaan. Usein mietin jo etukäteen, miten selviän päivän kiireessä tai miten kohtaan hankalan tilanteen/henkilön. Eteen saattaa tulla pettymyksiä niin itseen kuin toisiinkin. Onhan päivässä tietysti myös hyviä asioita, mutta haasteelliset asiat tulevat usein mieleen ensimmäisenä ja ne heijastuvat kasvoistani varmasti useammin kuin ilo.

Se on elämää! Tunteet tulevat ja menevät. Kun muistaisi, ettei menisi niin syvälle päivän eri tapahtumiin tai tunteisiin. Muistaisi elää ja näkisi elämää ympärillä. Kun muistaisi tämän ennen kuin jokin ajatus valtaa mielen ja vie mennessään kaiken muun. Muistaisi heijastaa ympärilleen iloa ja onnea tai elämän tasapainoa!







Metro kuljettaa
Metro kulkee,
kuljettaa ihmisiä ees ja taas
  töihin
    kotiin
      harrastuksiin
        rakkaan luo
Sen sisällä kaikki ihmisten
   huolet
     toiveet
       ilot ja
         surut.
Se voisi kertoa tarinaa monta ihmisen elämästä
   Vaan se kulkee vaan
      ees ja taas


-Marjatta-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti