Aistiherkät ihmiset menevät aistit edellä

Asiantuntijan blogikirjoitus:

Aistiherkät ihmiset menevät aistit edellä. Kun puhutaan käsitteestä esteettömyys, monille tulee ensimmäisenä mieleen esimerkiksi ovien kaltevat luiskat. Aistiesteettömyydessä mennään aistit edellä, jolloin tilojen aistiärsykkeitä pyritään minimoimaan ja positiivisia virikkeitä monipuolistamaan. Kirjoitin viime keväänä Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilun tutkinto-ohjelman (sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilu) opinnäytetyön, jonka tarkoitus oli selvittää kuinka suunnitella aistiystävällisemmät päiväkotitilat.

Erityisherkät ihmiset tulivat esille suorittaessani viimeistä työharjoitteluani eräässä sisustussuunnittelutoimistossa Helsingissä. Keskustelimme työharjoitteluvastaavani kanssa, kuinka sisustamisella voisi helpottaa erityisherkkien olemista tilassa ympäristöä muokkaamalla. Työharjoittelun päätyttyä keskustelin lehtorini kanssa, olisiko tässä aihetta opinnäytetyöhön, sillä kehitysmahdollisuus todella olisi. Lopulta päädyimme päiväkoteihin, joissa aistiärsykkeitä esiintyy todella paljon. Aihetta enemmän tutkittuani totesin aistiherkkien ihmisten olevan suurimmaksi osaksi sosionomien suosima opinnäytetöiden aihe. Tiedostan myös itsessäni erityisherkän ihmisen ominaisuuksia, joten aihe tuntui todella kiinnostavalta ja luontevalta. Lopulta päädyin kirjoittamaan opinnäytetyöni aiheena ”Aistiystävällinen päiväkotiympäristö”.

Tilasuunnitelman ryhmähuone.

Laadin opinnäytetyötä varten nettiin kyselytutkimuksen, joka oli suunnattu päiväkotien työntekijöille. Yhteistyöhön sain Suomen lastenhoitoalan liiton, joka levitti kyselyäni kohderyhmälle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää päiväkodeissa esiintyviä aistiärsykkeitä sekä millä tavalla lapset reagoivat niihin. Opinnäytetyötä varten etsin myös tietoa erityisherkistä kirjallisuuden avulla sekä verkkoartikkeleita ja -tutkimuksia apuna käyttäen.

Tutkimustulokset vahvistivat liiallisten aistiärsykkeiden läsnäolon päiväkotiympäristössä. Yli puolet vastaajista kokivat aistiärsykkeiden vaikuttavan työntekoon, minkä lisäksi 90 % koki, ettei aistiherkkiä ihmisiä huomioida päiväkodin tiloissa. Suurimmiksi aistiärsykkeiksi nousivat kuuloaistissa ihmisten puheensorina sekä tilojen huono akustiikka, jolloin äänet joko kaikuvat tai hukkuvat tilaan. Myös hajuaistin kautta havaittavat erilaiset epämiellyttävät hajut nousivat vahvasti esille sekä tuntoaistin kautta esimerkiksi huono huoneilma.Visuaalisissa ärsykkeissä sekava yleisilme ja valaistus loivat eniten aistiärsytystä. Kyselytutkimuksessa ilmeni myös lasten reagointi aistiärsykkeisiin, jolloin lapsi saattaa muuttua levottomaksi, keskittyminen vaikeutuu tai lapsi haluaa vetäytyä yksin rauhallisempaan paikkaan rauhoittumaan.

Tilasuunnitelman eteinen.

Tutkimustulosten pohjalta suunnittelin aistiesteettömät esimerkkitilat leikki- ja lepohuoneeseen sekä eteistilaan. Tilasuunnittelussa pyrittiin minimoimaan esille nousseet aistiärsykkeet ympäristöä muokkaamalla, jolloin erityisherkkien olisi helpompi viettää aikaa tilassa.

Päiväkoteja tulisi kehittää enemmän aistiystävälliseen suuntaan, jotta ne olisivat lapsille parempia paikkoja kehittyä sekä aikuisille työpaikkoina viihtyisämpiä. Liiallisia aistiärsykkeitä löytyy päiväkotien lisäksi myös esimerkiksi kouluista ja työpaikoilta. Ympäristöjen kehittäminen aistiystävälliseen suuntaan on hyödyksi aistiherkkien ihmisten lisäksi kaikille ihmisille. Aistiesteettömyys lisää ihmisten hyvinvointia ja arjessa jaksamista.

Mikäli sinua kiinnostaa tutustua koko työhön tarkemmin, tai kuinka luoda aistiystävällinen päiväkotiympäristö sisustusarkkitehtuurin avulla, löydät koko opinnäytetyön Theseus-tietokannasta.

Katri Kangasharju
Sisustusarkkitehti, muotoilija