16 syyskuuta 2021

Etäilijänä Heimojuhlissa

Jäsenen blogikirjoitus:



Olinkin mukana herkkisten kesäjuhlissa vain etänä. Olen ihan iloinen että sain kokea tämän etätoteutuksen. Ja sanoisin että se toteutus oli varsin hyvin tehty. Kiitos erityisesti tekniikasta vastanneiden Sepon ja Artun. Saimme kuvaa ja ääntä ruutuihimme jo heti aamusta ja aina juhlien loppuun saakka.

                                               


Hankeseminaarista


HSP Voimaryhmät -hankeseminaarissa, joka meille etäilijöillekin striimattiin, puhui psykologi, kirjailija Tony Dunderfeldt. Hänen aiheesta oli tunteet vs römpiöt. - Siis mitä? Niin, meillä herää joskus outojakin tunteita, liian voimakkaita ja rajuja tunteita ja -purkauksia ihan tavallisentuntuisesta asiasta, ja syynä onkin römpiö siellä taustalla. Samantapainen asia (vaikka joskus tavattu vihainen koira/koettu loukkaus) on haavoittanut/loukannut/suututtanut/surettanut meidät ja ollaan jääty jumiin siihen, niin kun tulee uusi (vaikka miten söpö koira/ihan tavallinen kommentti) vastaan niin meillä herää tuo sama tunne!! Ihan ylimitoitettu ja tilanteeseen nähden oudoltakin tuntuva. Kyse on silloin juuri römpiöstä.

- Muuten me tuntisimme ihan kuin se tilanne noin yleensä ottaen kutsuu, tunteita, monenlaisia, kestoltaan n 30 sekuntia:) Niin, römpiöt ja rämeet, ryteiköt, ne on hyvä koluta läpi, elämä silloin valostuu ja varmaan myös helpottuu sitä myötä. Kiitos Tonylle luennosta!

Seminaarin lopuksi yhdistyksen toiminnanjohtaja Elina Akola vielä kertoi HSP Voimaryhmät -hankkeen kuulumiset ja hyviltähän ne kuulostivat: Hanke on tuonut paljon osalllistujilleen ja jatkoa toivotaan ja odotetaan tuleville vuosille.




Herkkänä hetkessä


Hyvä jatkui kun siirryimme kahvitauon jälkeen työpajaan Herkkänä hetkessä, ohjaajanamme oli Life Coach, mindfulness-ohjaaja CFM Marica Ryökäs. Marican sanoma meille herkille oli: Katso asioita aloittelijan silmin. Kohtaa asiat kuten ne tulevat, läsnäollen. Hyväksyntä on tärkeää ja asioiden ja tapahtumien vastaanottaminen kuten ovat, eivät kuten niiden haluaisimme olevan. Tätä voi harjoitella, ja saimme siitä esimerkkejäkin.

Jotakin yhteistä oli Marican ja Tonyn ajatuksissa: Kohtaa asiat avoimin silmin.. niinpä, ihan ilman römpiöitä:) Kiitos myös Marica, ja hybriditoteutus toimi tässä oikein hyvin, paikalla oli joitakuita, suurempi osa osallistujista oli kuitenkin meitä etälijöitä.

Tässäpä muuten riitti miettimistä. Välipaloiksi saimme kuulla niin kaunista musiikkia,Tepolta ja Janikalta, Senjalta, niin rentouttavaa! Näimme myös maisemia Ahlmanilta, sisältä ja ulkoa. 

 

Etä, kiinnostaako ketä

Mitäpä tässä sen kummempaa kuin.. etäkin on hyvä juttu olemassa. Jakaminen jää vähemmälle, kuitenkin esim. luentojen asiat tulevat samalla tavalla perille, ja chattaileminen myös on mahdollista.

--On nyt etäelämä tullut tutuksi, puolentoista vuoden aikana, paljon olen oppinut ja nyt on alkamassa jälleen uusi aika, kohti normaalia, lähitapaamisia maskien kanssa ja pian varmaan ilmankin. Tulee olemaan jälleen erikoista, eikö vain? Etätoteutuksetkin jäävät elämään monessa, ja rikastuttavat elämäämme yhä edelleen.

Kohti seuraavaa kesää ja kesäjuhlia 2022, jotka.. toteutunevat tällä kertaa jossakin päin Suomen etelärannikolla.


Sitä ennen paljon muuta mukavaa, kuten vaikka HSP Day 5.10.  Seuraa HSP nettisivuja, fb- sivuja ja tietenkin myös tätä jäsenblogiamme(**)



Merja Korpisaari


12 syyskuuta 2021

Oliko Leonardo da Vinci erityisherkkä?

Jäsenen blogikirjoitus:

Katsoin äskettäin jo toisen kerran Yle Areenan dokumentin Leonardo da Vincin monet kasvot (katsottavissa vielä jonkin aikaa Areenassa). Dokumentissa kerrotaan Leonardo da Vincin elämästä ja elämäntyöstä taiteilijana, insinöörinä ja tiedemiehenä sekä siitä, millainen henkilökuva hänestä piirtyy keksintöjensä, taiteensa ja sanojensa perusteella. 

Kuva: Chris Martin / Pixabay

Tykkään usein katsella dokumentteja ja elokuvia, jotka kertovat ihmiskunnan menneistä ja nykyisistä luovista lahjakkuuksista, suurista ajattelijoista tai oman tiensä kulkijoista. Leonardo da Vinci oli kiistatta yksi sellainen, harvinainen yleisnero. Tälläkään kertaa en pettynyt. Kuten dokumentin alussa kerrotaan: “Leonardo da Vinci on arvoituksellinen hahmo.” Kiehtova, mutta arvoituksellinen. Hän syntyi v. 1452 aviottomaksi lapseksi toscanalaiseen Vincin kylään, lähti sieltä mestarin oppiin Firenzeen, ansioitui taiteilijana, insinöörinä, arkkitehtina, keksijänä ja filosofina sekä kuoli Ranskassa v. 1519 aikansa tunnetusti viisaimpana miehenä. Hän oli mies, joka totesi: “On helppoa hallita kaikki alat.” Leonardo da Vincistä piirtyy henkilökuva luovana moniosaajana, joka oli kiinnostunut lähes kaikesta ja kaikista ja joka perehtyi mielenkiinnon kohteisiinsa perusteellisesti ja intohimoisen peräänantamattomasti. Kerrotaan, että hänen mielessään kaikki asiat ja ilmiöt kietoutuivat yhteen tehden helpoksi liikkua sujuvasti eri tieteiden ja taiteiden välillä. Leonardo da Vinciä kiinnosti erityisesti moti della mente. Ihmisen sielunelämä, emootiot ja mielenliikkeet. (Yle Areena, 2020.)

Katsoessani dokumenttia nyt uudemman kerran mieleni alkoi askaroida luovuuden, herkkyyden ja lahjakkuuden ympärillä. Kysyin jopa itseltäni kysymyksen, voisikohan olla mahdollista, että Leonardo da Vinci oli erityisherkkä? Entä mitä tekemistä on luovuudella ja erityisherkkyydellä ylipäätään keskenään? Ovatko kaikki erityisherkät taipuvaisia luovuuteen vai vain osa? Vai onko näillä kahdella tekijällä mitään suhdetta toisiinsa?

Luovuus on kiinnostanut minua jo jonkin aikaa. Oikeastaan siitä lähtien, kun tutustuin positiiviseen psykologiaan opiskellessani yliopistossa. Lyhyesti: positiivinen psykologia keskittyy tutkimaan sitä, mikä ihmisessä on hyvää, mikä saa hänet voimaan hyvin ja mitkä tekijät edistävät yksilön ja yhteisön hyvinvointia, kukoistamistakin. Se on melko tuore psykologian suuntaus, joka on syntynyt rinnalla kulkevaksi näkökulmaksi ns. perinteiselle psykologialle, jossa on keskitytty enemmänkin sairauksiin ja mielenterveyden ongelmiin ja niiden parantamiseen. Positiivisessa psykologiassa luovuus on yksi tutkimuksellisen mielenkiinnon kohteista. Luovuus kiinnostaa minuakin. Mitä se on ja keillä sitä on? HSP-kokemusasiantuntijakoulutusta viime keväänä käydessäni tein havainnon. Melko monella oli luovia intressejä ja/tai harrastuksia, jotka yleisesti ottaen mielletään luoviksi. Luovuus myös nousi keskusteluissa esiin. Elaine Aronin kirjassa HSP - erityisherkkä ihminen (2014, 140) käsitellään taiteilijuutta erityisherkän kutsumuksena, ja Aron toteaakin, että: “Miltei kaikilla tunne- ja aistiherkillä ihmisillä on taiteellinen puoli, jota he mielellään ilmaisevat, tai heillä on syvä arvostus jonkinlaista taidetta kohtaan.”Lisäksi Aron kirjoittaa, että tutkimuksissa on havaittu yhteys taiteilijoiden persoonallisuuksien ja herkkyyden välillä. Valitettavasti luovuudella, herkkyydellä ja mielen sairauksilla on myös tietty yhteys.

Elaine Aronia tulkitakseni, voisi siis sanoa, että erityisherkkyys on yhteydessä luovuuteen tai ainakin luovuuden arvostamiseen. Itsekin uskon, että taiteella ja tieteellä on useimmille erityisherkille erityinen merkitys. Moni erityisherkkä innostuu, inspiroituu tai lumoutuu kokiessaan jotakin, joka koskettaa heitä syvältä sisimmästä. Mielestäni on kuitenkin huomionarvoista, että luovuuden arvostaminen, olkoonkin syvää ja merkittävää, ei vielä tarkoita, että erityisherkkä henkilö itse olisi erityisen luova tai edes haluaisi luoda uutta maailmaan. Luovuuden hedelmistä voi nauttia kokematta itse tarvetta kasvattaa niitä. Ja eikö kuitenkin suurin osa ihmisistä arvosta esimerkiksi taidetta jollakin tapaa, jossakin muodossa?

Henkilökohtaisesti ainakaan en ole vielä koskaan tavannut ihmistä, joka ei pitäisi mistään luovuuden muodosta, oli se sitten musiikkia, taidetta, tiedettä tai jokin käytännön elämän hyödyke, joka sekin on alun perin jonkun luovan toiminnan tuotos. Mutta kenties, ja näin uskon ja koen, erityisherkkyys tekee luovuuden kokemisesta ja merkityksellisyydestä entistäkin vahvempaa ja vivahteikkaampaa. Ja sehän on vain täysin järkeenkäypää, koska herkkyys ylipäätään tekee kaikesta intensiivisempää. Monella erityisherkällä on sisimmässään luova puoli, joka voi näkyä joko sisäisenä kutsumuksena luovaan ammattiin tai vaikkapa luoviin vapaa-ajan harrastuksiin. Vaihtoehtoisesti se voi ilmetä haltioitumisena kuullessa kaunista musiikkia, nähdessä taidetta, lukiessa tieteen uusimmista löydöksistä tai maistellessa huippukokin uusinta reseptiluomusta. Esimerkiksi minulle tärkeitä ovat aina olleet tarinat ja kertomukset, ja jos näen elokuvateatterissa erityisen hyvän elokuvan, saatan tarvita omaa aikaa sen jälkeen, jotta palaudun tuosta minulle merkittävästä kokemuksesta. 

Lopuksi haluan palata alkuun ja tämän tekstin otsikkoon. Oliko Leonardo da Vinci erityisherkkä? En tietenkään tiedä vastausta tähän kysymykseen eikä vastauksen tarjoaminen ollutkaan tekstini tavoite. Leonardo da Vincin mieli oli varmasti paljon, mutta kuka ja mikä hän lopultakin oli, on vain vuosisatoja myöhemmin eläneiden ihmisten arvauksia, tulkintoja ja kysymyksiä. Leonardo da Vincin moti della mente näkyvät välillisesti hänen taiteensa ja keksintöjensä välityksellä. Kenties voimme päätellä niistä omat johtopäätöksemme tuon kauan sitten eläneen ihmisen mielenliikkeistä. Kuka ja mikä hän sitten olikaan, niin ainakin hänen suhtautumisensa elämään värisyttää ja koskettaa.

Pelottava ja tutkimaton, mutta siltikin ihastuttava.

Milja Jokinen

Lähteet:

Aron, E. (2014). HSP - erityisherkkä ihminen (suom. Sini Linteri). Helsinki: Nemo.
Yle Areena (27.7.2020). Leonardo da Vincin monet kasvot.



01 syyskuuta 2021

Miten erityisherkkä saa supervoimansa parhaiten käyttöön työelämässä

Jäsenen podcast:

Työhyvinvointivalmentaja Anneli Päivänsaran podcast tarttuu työelämän piirteisiin erityisherkkyyden näkökulmasta. Tallenne on tarkoitettu erityisesti johtajille ja esimiehille sekä erityisherkille henkilöille itselleen. Sen kesto on 18 minuuttia.